Vaikka diskontattujen kassavirtojen menetelmä (DCF) tarjoaa sisäisen arvonmäärityksen perustuen ennustettuun suorituskykyyn, se nojaa vahvasti tulevaisuutta koskeviin oletuksiin. Siksi talousanalyytikot käyttävät usein suhteellisia arvonmääritysmenetelmiä järkevyyden tarkistuksena tai jopa ensisijaisena menetelmänä, kun dataa tai varmuutta on rajoitetusti.

Vertailukelpoisten yhtiöiden analyysi (Comps)

Tämä menetelmä perustuu yksinkertaiseen kysymykseen: Mikä on vastaavien yhtiöiden arvo tällä hetkellä?

Tarkastelemalla saman toimialan, samankokoisia, kasvavia ja riskitasoltaan vastaavia yhtiöitä voidaan arvioida oman yrityksen arvoa.

Haasteena on varmistaa, että vertailu on aidosti yhdenmukaista. Usein tarvitaan oikaisuja kirjanpidollisten erojen, kertaluonteisten tapahtumien tai pääomarakenteen vaihteluiden vuoksi.

Toteutuneiden yrityskauppojen analyysi

Tässä arvonmääritys perustuu siihen, mitä muut ovat maksaneet todellisissa yritysostoissa. Menetelmä pohjautuu todelliseen markkinakäyttäytymiseen, mikä antaa sille vahvan uskottavuuden—erityisesti yritysjärjestelyissä (M&A).

Toteutuneiden kauppojen hinnat voivat kuitenkin olla paisutettuja yritysostopreemioiden, synergioiden tai markkinatunnelman vuoksi. Lisäksi toisin kuin julkisten yhtiöiden vertailuissa, kauppadataa voi olla vaikeampi saada.

Milloin näitä menetelmiä kannattaa käyttää?

• Varhaisvaiheen yritykset, joiden kassavirrat ovat epävarmoja, eivät välttämättä sovellu DCF-malliin. Vertailuyhtiöt tarjoavat markkinapohjaisen arvion;

• Nopeat arviot tai markkinatunnelman tarkistukset perustuvat usein vertailuihin;

• Neuvotteluissa yritysjärjestelyissä viitataan usein toteutuneisiin kauppoihin ja kertoimiin.