Sigmoid- ja Tanh-aktivoinnit
Sigmoid- ja tanh-aktivointifunktiot käsitellään, sillä niillä on keskeinen rooli RNN-verkkojen toiminnassa.
Sigmoid- ja tanh-funktiot muuntavat syötteet ulostuloiksi, mahdollistaen mallin ennusteiden tekemisen.
- Sigmoid-aktivointi: sigmoid-funktio muuntaa syötteen arvot ulostuloalueelle 0 ja 1 välille. Sitä käytetään yleisesti binääriluokittelutehtävissä, koska sen ulostuloa voidaan tulkita todennäköisyytenä. Kuitenkin se kärsii häviävän gradientin ongelmasta silloin, kun syötteen arvot ovat hyvin suuria tai hyvin pieniä;
- Tanh-aktivointi: tanh-funktio muistuttaa sigmoidia, mutta muuntaa syötteen arvot ulostuloalueelle -1 ja 1 välille. Se auttaa keskittämään datan nollan ympärille, mikä voi tukea oppimista. Hyödyistään huolimatta sekin kärsii häviävän gradientin ongelmasta tietyissä tilanteissa;
- Sigmoidin ja tanhin toiminta: molemmat funktiot rajoittavat syötteen arvot rajatulle alueelle. Pääasiallinen ero on niiden ulostuloalueessa: sigmoid (0–1) vs. tanh (-1–1), mikä vaikuttaa siihen, miten verkko käsittelee ja päivittää tietoa.
Seuraavassa luvussa tarkastellaan, miten nämä aktivointifunktiot vaikuttavat LSTM-verkkoihin ja miten ne auttavat voittamaan tavallisten RNN-verkkojen rajoituksia.
Kiitos palautteestasi!
Kysy tekoälyä
Kysy tekoälyä
Kysy mitä tahansa tai kokeile jotakin ehdotetuista kysymyksistä aloittaaksesi keskustelumme
Awesome!
Completion rate improved to 4.55
Sigmoid- ja Tanh-aktivoinnit
Pyyhkäise näyttääksesi valikon
Sigmoid- ja tanh-aktivointifunktiot käsitellään, sillä niillä on keskeinen rooli RNN-verkkojen toiminnassa.
Sigmoid- ja tanh-funktiot muuntavat syötteet ulostuloiksi, mahdollistaen mallin ennusteiden tekemisen.
- Sigmoid-aktivointi: sigmoid-funktio muuntaa syötteen arvot ulostuloalueelle 0 ja 1 välille. Sitä käytetään yleisesti binääriluokittelutehtävissä, koska sen ulostuloa voidaan tulkita todennäköisyytenä. Kuitenkin se kärsii häviävän gradientin ongelmasta silloin, kun syötteen arvot ovat hyvin suuria tai hyvin pieniä;
- Tanh-aktivointi: tanh-funktio muistuttaa sigmoidia, mutta muuntaa syötteen arvot ulostuloalueelle -1 ja 1 välille. Se auttaa keskittämään datan nollan ympärille, mikä voi tukea oppimista. Hyödyistään huolimatta sekin kärsii häviävän gradientin ongelmasta tietyissä tilanteissa;
- Sigmoidin ja tanhin toiminta: molemmat funktiot rajoittavat syötteen arvot rajatulle alueelle. Pääasiallinen ero on niiden ulostuloalueessa: sigmoid (0–1) vs. tanh (-1–1), mikä vaikuttaa siihen, miten verkko käsittelee ja päivittää tietoa.
Seuraavassa luvussa tarkastellaan, miten nämä aktivointifunktiot vaikuttavat LSTM-verkkoihin ja miten ne auttavat voittamaan tavallisten RNN-verkkojen rajoituksia.
Kiitos palautteestasi!