Todennäköisyysjakaumien Ymmärtäminen
Todennäköisyysjakaumat
Todennäköisyysjakauma kertoo, kuinka todennäköisiä eri lopputulokset ovat. Diskreettien tulosten tapauksessa (esim. "kuinka monta viallista tankoa") luetellaan todennäköisyydet jokaiselle mahdolliselle määrälle. Jatkuvien suureiden tapauksessa (esim. pituus tai paino) kuvataan tiheys tietyllä välillä. Yleiset kaavat diskreeteille ja jatkuville jakaumille:
P(X∈A)=x∈A∑p(x)(diskreetti)P(a≤X≤b)=∫abf(x)dx(jatkuva)Esimerkki (pikatarkistus): Jos prosessi takaa, että kaikki pituudet välillä 49,5 ja 50,5 cm ovat yhtä todennäköisiä, todennäköisyys, että tanko osuu 0,4 cm:n osa-alueelle, on osa-alueen leveys jaettuna 1,0 cm:llä (tämä on tasajakauman periaate — alla näytetään se tarkemmin).
Binomijakauma
Binomijakauma mallintaa onnistumisten määrää (esim. viallisten tankojen määrä) kiinteässä määrässä toisistaan riippumattomia kokeita (esim. 100 tankoa), kun jokaisella kokeella on sama onnistumistodennäköisyys.
Kaava:
P(X=k)=(nk)pk(1−p)n−kEsimerkki:
Erässä, jossa n=100 tankoa ja jokaisella tangolla on itsenäisesti todennäköisyys p=0.02 olla viallinen, mikä on todennäköisyys, että tarkalleen k=3 tankoa on viallisia?
Vaihe 1 — laske yhdistelmät:
(1003)=3!97!100!=161700Vaihe 2 — laske potenssit:
p3=0.023=0.000008(1−p)97=0.9897≈0.1409059532Vaihe 3 — kerro kaikki osat keskenään:
P(X=3)=161700×0.000008×0.1409059532≈0.182275941Mitä tämä tarkoittaa: Noin 18,23 % todennäköisyys, että 100 tangon otoksessa on tarkalleen 3 viallista tankoa. Jos havaitset 3 vikaa, se on mahdollinen lopputulos.
Jos laskettu todennäköisyys vaikuttaa suuremmalta kuin 1 tai negatiiviselta, tarkista yhdistelmien ja potenssien laskut. Vertaa myös binomijakauman pmf-arvoa cdf-arvoon, jos haluat vastauksen "enintään" tai "vähintään" tilanteisiin.
Tasainen jakauma
Tasainen jakauma mallintaa jatkuvaa mittausta, jossa jokainen arvo välillä [a,b] on yhtä todennäköinen (esim. sallitun pituuden toleranssialue sauvalle).
Kaava:
f(x)=b−a1,a≤x≤bTodennäköisyys kahden pisteen välillä:
P(l≤X≤u)=b−au−lEsimerkki:
Parametrit: a=49.5, b=50.5. Mikä on todennäköisyys, että sauvan pituus X on välillä 49.8 ja 50.2? Laske alueen leveys:
b−a=50.5−49.5=1.0Laske osa-alue:
u−l=50.2−49.8=0.4Todennäköisyys:
P(49.8≤X≤50.2)=1.00.4=0.4Tulkinta: On 40 %:n todennäköisyys, että satunnaisesti mitattu sauva osuu tähän tiukempaan toleranssiin.
Varmista, että a<b ja alialueesi on sisällä [a,b]; muuten päätepisteet tulee rajata ja ulkopuolisille alueille todennäköisyys on 0.
Normaalijakauma
Normaalijakauma kuvaa jatkuvia mittauksia, jotka keskittyvät keskiarvon μ ympärille ja joiden hajonta mitataan keskihajonnalla σ. Monet mittausvirheet ja luonnolliset vaihtelut noudattavat tätä kellonmuotoista käyrää.
Kaava:
f(x)=σ2π1e−2σ2(x−μ)2Standardoi z-arvolla:
z=σx−μTodennäköisyys kahden arvon välillä lasketaan kertymäfunktion (CDF) tai symmetrian avulla vakioissa tapauksissa:
P(a≤X≤b)=Φ(σb−μ)−Φ(σa−μ)Tässä Φ on normaalijakauman kertymäfunktio.
Esimerkki A:
Parametrit: μ=200, σ=5, etsi P(195≤X≤205).
Z-arvot:
z1=5195−200=−1z2=5205−200=1Normaalijakauman symmetrian perusteella todennäköisyys välillä −1 ja +1 keskihajontaa on tunnettu:
P(195≤X≤205)≈0.6826894921Tulkinta: Noin 68,27 % sauvojen painoista sijoittuu keskiarvon ±1 keskihajonnan sisään — klassinen "68 %:n sääntö".
Kun rajat ovat symmetriset keskiarvon ympärillä, käytä tunnettuja empiirisiä sääntöjä (68–95–99.7). Muihin rajoihin laske ensin z-arvo ja käytä sitten taulukkoa tai laskinta.
Kiitos palautteestasi!
Kysy tekoälyä
Kysy tekoälyä
Kysy mitä tahansa tai kokeile jotakin ehdotetuista kysymyksistä aloittaaksesi keskustelumme
Can you explain the difference between discrete and continuous probability distributions again?
How do I know which distribution to use for a given problem?
Can you walk me through another example using one of these distributions?
Awesome!
Completion rate improved to 1.96
Todennäköisyysjakaumien Ymmärtäminen
Pyyhkäise näyttääksesi valikon
Todennäköisyysjakaumat
Todennäköisyysjakauma kertoo, kuinka todennäköisiä eri lopputulokset ovat. Diskreettien tulosten tapauksessa (esim. "kuinka monta viallista tankoa") luetellaan todennäköisyydet jokaiselle mahdolliselle määrälle. Jatkuvien suureiden tapauksessa (esim. pituus tai paino) kuvataan tiheys tietyllä välillä. Yleiset kaavat diskreeteille ja jatkuville jakaumille:
P(X∈A)=x∈A∑p(x)(diskreetti)P(a≤X≤b)=∫abf(x)dx(jatkuva)Esimerkki (pikatarkistus): Jos prosessi takaa, että kaikki pituudet välillä 49,5 ja 50,5 cm ovat yhtä todennäköisiä, todennäköisyys, että tanko osuu 0,4 cm:n osa-alueelle, on osa-alueen leveys jaettuna 1,0 cm:llä (tämä on tasajakauman periaate — alla näytetään se tarkemmin).
Binomijakauma
Binomijakauma mallintaa onnistumisten määrää (esim. viallisten tankojen määrä) kiinteässä määrässä toisistaan riippumattomia kokeita (esim. 100 tankoa), kun jokaisella kokeella on sama onnistumistodennäköisyys.
Kaava:
P(X=k)=(nk)pk(1−p)n−kEsimerkki:
Erässä, jossa n=100 tankoa ja jokaisella tangolla on itsenäisesti todennäköisyys p=0.02 olla viallinen, mikä on todennäköisyys, että tarkalleen k=3 tankoa on viallisia?
Vaihe 1 — laske yhdistelmät:
(1003)=3!97!100!=161700Vaihe 2 — laske potenssit:
p3=0.023=0.000008(1−p)97=0.9897≈0.1409059532Vaihe 3 — kerro kaikki osat keskenään:
P(X=3)=161700×0.000008×0.1409059532≈0.182275941Mitä tämä tarkoittaa: Noin 18,23 % todennäköisyys, että 100 tangon otoksessa on tarkalleen 3 viallista tankoa. Jos havaitset 3 vikaa, se on mahdollinen lopputulos.
Jos laskettu todennäköisyys vaikuttaa suuremmalta kuin 1 tai negatiiviselta, tarkista yhdistelmien ja potenssien laskut. Vertaa myös binomijakauman pmf-arvoa cdf-arvoon, jos haluat vastauksen "enintään" tai "vähintään" tilanteisiin.
Tasainen jakauma
Tasainen jakauma mallintaa jatkuvaa mittausta, jossa jokainen arvo välillä [a,b] on yhtä todennäköinen (esim. sallitun pituuden toleranssialue sauvalle).
Kaava:
f(x)=b−a1,a≤x≤bTodennäköisyys kahden pisteen välillä:
P(l≤X≤u)=b−au−lEsimerkki:
Parametrit: a=49.5, b=50.5. Mikä on todennäköisyys, että sauvan pituus X on välillä 49.8 ja 50.2? Laske alueen leveys:
b−a=50.5−49.5=1.0Laske osa-alue:
u−l=50.2−49.8=0.4Todennäköisyys:
P(49.8≤X≤50.2)=1.00.4=0.4Tulkinta: On 40 %:n todennäköisyys, että satunnaisesti mitattu sauva osuu tähän tiukempaan toleranssiin.
Varmista, että a<b ja alialueesi on sisällä [a,b]; muuten päätepisteet tulee rajata ja ulkopuolisille alueille todennäköisyys on 0.
Normaalijakauma
Normaalijakauma kuvaa jatkuvia mittauksia, jotka keskittyvät keskiarvon μ ympärille ja joiden hajonta mitataan keskihajonnalla σ. Monet mittausvirheet ja luonnolliset vaihtelut noudattavat tätä kellonmuotoista käyrää.
Kaava:
f(x)=σ2π1e−2σ2(x−μ)2Standardoi z-arvolla:
z=σx−μTodennäköisyys kahden arvon välillä lasketaan kertymäfunktion (CDF) tai symmetrian avulla vakioissa tapauksissa:
P(a≤X≤b)=Φ(σb−μ)−Φ(σa−μ)Tässä Φ on normaalijakauman kertymäfunktio.
Esimerkki A:
Parametrit: μ=200, σ=5, etsi P(195≤X≤205).
Z-arvot:
z1=5195−200=−1z2=5205−200=1Normaalijakauman symmetrian perusteella todennäköisyys välillä −1 ja +1 keskihajontaa on tunnettu:
P(195≤X≤205)≈0.6826894921Tulkinta: Noin 68,27 % sauvojen painoista sijoittuu keskiarvon ±1 keskihajonnan sisään — klassinen "68 %:n sääntö".
Kun rajat ovat symmetriset keskiarvon ympärillä, käytä tunnettuja empiirisiä sääntöjä (68–95–99.7). Muihin rajoihin laske ensin z-arvo ja käytä sitten taulukkoa tai laskinta.
Kiitos palautteestasi!